haaveilua

Luimme huhtikuun lopulla lukudiplomiin kirjan Vau, mikä susi! Kirja kertoi pienestä jäniksestä, joka haaveili tulevansa isona sudeksi. Kirjan innoittamina lapset kertoivat omista tulevaisuuden haaveistaan ja toiveammateistaan.

Muutaman lapsen kohdalla äidin tai isän tai muun sukulaisen ammatit olivat niitä omiakin toiveammatteja. Jemina haaveili ensin olevansa leppäkerttu, mutta päätyi sitten siihen, että parturikampaajan ura olisi aika mukava. Tuomas puolestaan haluaisi palomieheksi ja Emmi metsätalousinsinööriksi. Leevin toiveammatti oli rekkakuski, Emma haaveili taitoluistelijan urasta ja Jade puolestaan hevostenhoitajan ammatista.

Poikien toiveammatit olivat aikalailla urheilullisia. Arttu haluaisi crossipyöräilijäksi ja Atte temppupyöräilijäksi. Veetin toiveena olisi lumilautailija ja Aapon toiveena mäkihyppääjä. Antti haluaisi olla isona rallikuski ja Eliel formulakuski. Kevinin mielestä avaruusmiehen ammatti olisi hänelle sopivin.

Tytöille hoivaaminen oli lähellä sydäntä. Annika ja Amaliia haaveilivat eläinlääkärin ammatista, Vilma voisi erikoistua eläinten hammaslääkäriksi. Pihla puolestaan haluaisi olla delfiininhoitaja. Joanne voisi huolehtia meille kaikille herkkuja pöytään, jos hänestä tulisi leipuri.

Totesimme, että kaikki on mahdollista. Mutta ensin täytyy käydä koulua ja opiskella. Urheilu-uralle aikoville harjoittelu on tärkeää ja kielitaidosta on hyötyä melkein missä tahansa ammatissa. Toivottavasti toiveet käyvät toteen...

roskapuhetta

Huhtikuisella esikkotunnilla oli aiheena kierrätys. Kuljimme ulkona luonnottomalla polulla, jossa tarkkailtiin, mitä luontoon kuulumattomia asioita polun varrelta löytyy. Lajittelimme roskia oikeisiin roska-astioihin. Eskarin pihalla leikimme Roska-Repe hippaa ja teimme salaperäisen roskan tarinoita. Jokainen väriryhmä sai tarinan "päähenkilöksi" yhden roskan, ja jokainen lapsi vuorollaan vei tarinaa eteenpäin. Tällaisia tarinoista tuli:

VIOLETIT: purkkapussi

Olipa kerran purkkapussi. Hän oli 5-vuotias. Hän asui äitinsä kanssa. Hänen nimensä oli Jenkki. Hänen sisällään oli purkkaa. Hänen sisältään otettiin purkkaa, jos haluttiin purkkaa. Sitten kaikki purkat syötiin. Ismo söi ne. Ismo heitti tyhjänpussin roskikseen. Ja se pussi joutui kaatopaikalle. Se joutui sulatuskoppaan ja se suli! Sitten yksi tyttö löysi sen. Hänen nimensä oli Aurora. Aurora leikkasi sulaneesta pussista koristeita ja liimasi niitä pyöräilykypärään. Sitten siinä kypärässä näkyi ”Jenkki”. Kun pussia leikattiin, sitä kutitti. Se itki... Sen elämä päättyi siihen.

RUSKEAT: legopakkaus

Olipa kerran prinsessa Ruusunen. Sillä oli ihana vaate ja sen kodissa oli ihana kukkapenkki. Sitten se prinsessa rutistettiin legoksi. Se tehtiin tehtaassa. Ja se vietiin S-marketiin ja Anni osti sen. Anni avasi paketin ja alkoi rakentamaan. Anni vei pakkauksen roskikseen. Se rutattiin. Ja joku auto, roska-auto, vei sen kaatopaikalle. Se kierrätettiin ja siitä tuli multaa. Multa laitettiin kukkapenkkiin. Mullassa kasvoi ruusuja ja kissankelloja. Ja se oli Annin kukkapenkki, eikä Anni tiennyt mitään, että se oli se roska siellä mullassa!

ORANSSIT: pillimehupurkki

Olipa kerran pillimehu. Sitä juotiin ja sitten se heitettiin roskiin. Sitten mies kaivoi sen roskiksesta ja katsoi, onko siellä purkissa mitään. Ei ollut! Mies heitti sen takaisin roskiin. Mutta siten mies otti sen vielä takaisin ja heitti roska-autoon. Siellä se tapasi mustikkapillimehun. Pillimehu sanoi: ”Oletpa hyvännäköinen!”. ”Niin sinäkin”, sanoi mustikkapillimehu. Sitten ne etsivät lisää kavereita; löytyi päärynä- ja vadelmamehut. Pillimehut tapasivat Mehukattitölkin ja Monster-tölkin ja ED-tölkin. Ja CD-levyn. Ne katsoivat CD-levyltä filmejä. Ja sitten ne pelasivat pleikalla, jonka ne löysivät jäteautosta. Ne kokeili sitä ja se toimi! Ja sitten ne tapasivat toisen mansikkapillimehun. Sitten ne putosivat roska-autosta maantielle ja auto ajoi niiden päälle; ja ne kuolivat.

VIHREÄT: muumikeksipurkki

Olipa kerran yksi poika. Sen nimi oli Rex. Ja se söi keksejä. Ja sitten se poika heitti keksipurkin maahan. Sitten Rexin äiti otti sen ja vei roskiin. Roska-auton kuski vei sen kaatopaikalle. Kaatopaikalla purkki läksi kävelemään ja etsimään roskakavereita. Se löysi niitä kaksi: omenanpalasen ja banaaninkuoren. Ne alkoivat leikkimään. Ne leikkivät hippaa. Banaaninkuori oli hippana. Se juoksi kuorilla ja oli nopea. Oli mukavaa leikkiä ystävien kanssa. Ja sitten ne leikkivät piilosta. Omenanpala oli etsijänä. Keksipurkki meni roskasäiliön taakse piiloon ja banaaninkuori puun taakse. Omenanpala laski kahteenkymmeneen ja meni etsimään. Se löysi banaaninkuoren. Muumikeksipurkki jäi laskemaan ja leikki jatkui.